lauantai 30. marraskuuta 2013

Perhonen, mä tahdon olla perhonen.

SaVaWay parin viikon takaa oli inspiroitua Leena Rengon piirtämästä naamarista. Veivipäivänä olin kipeä ja vasta nyt pääsin ompelukoneen ääreen toteuttamaan vision.
 
 
Kevyttä harsoa mekoksi. Siinä voisi perhonen liidellä.
 
 
Kangas on Eurokankaasta hiukan joustavaa harsoa. Helmassa kaksinkerroin. Yläosan kaava Pupusta mukaillen.
 
 
Toisessa raglansaumassa on halkio ja pääntien kanttaukset jatkuvat solmimisnauhoiksi.
 
 
Koska kangas on aivan läpinäkyvää, tein alle alusmekon ruskeasta trikoosta. Yläosa Victor-topin mukaan.
 
 
 
 

maanantai 18. marraskuuta 2013

Sukupuu

Keväällä 2011 tein sukupuutaulun lahjaksi 90 täyttävälle mummilleni. Pappan juhlat olivat muutamaa kuukautta myöhemmin, mutta yhteiseksi 180-vuotislahjaksi syntyi tällainen muisto suvusta.

 
Applikoin puunrungon ja lehtiä pohjakankaalle. Sitten päälle kuvat nimilappuineen (jotka tässä kuvassa ovat yliviivattu). Kuvat tein kuvansiirtoliimalla lakanakankaalle ja siitä applikoin puuhun. Järjestys ei ole tarkka, vaan taiteellinen. Keskellä alhaalla ovat mummi ja pappa, seuraavina heidän lapsensa, lapsenlapsensa ja lastenlastenlapset. Takana on vielä taustakangas ja välissä ohut vanu antamassa ryhtiä. Ylä- ja alareunassa puulistat.

Tuolloin mummi oli jo pitkään sairastanut Altzheimerin-tautia. Mutta lasten nimet pysyivät hyvin muistissa. Meidänkin lasten koko nimet tulivat aina kuin vettä vain. Kuten myöskin Suurniemen kartanon lehmien nimet, järjestyksessä.

Saman vuoden syksyllä mummi pääsi taivaan kotiin lepäämään.

Mummi piti paljon käsitöistä ja tartutti sen minuunkin. Alle kouluikäisenä olin hoidossa mummin ja pappan luona ja sain siinä parhaan lahjan joka lapsella voi olla. Rakastavat isovanhemmat.

Viime viikolla kävin pappan luona liittämässä sukutauluun suvun uusimman jäsenen, yhdennentoista lapsenlapsenlapsen.
 
 
Tein kuvansiirtoliimalla kuvan ja nimilapun, tikkasin ympäriinsä kuin se olisi applikoitu ja liimasin kangasliimalla tauluun.
 
Suku jatkuu ja mummi on mukana jokaisen jälkeläisensä elämässä, tavalla tai toisella. Taulun kuvissa on yllättävän monella tutunnäköinen nenä. Pänkkiys kulkee myös vahvasti geeneissä.
 
 
 

tiistai 12. marraskuuta 2013

Flower people

Tilasin Royal-tuotteen ruskeaa Riemukukka-joustofroteeta mielessäni hienot suunnitelman minulle ja tytölle. Toteutuksen kanssa sitten vähän takkusi..
 
(kuvaajana 3-vuotias kuopus)
 
 
Tytölle jumpsuitti. Yläosan raglansaumat Pupunen-kaavan mukaan, alaosa vapaasti saksittu vanhan pieneksi jääneen Maxomorran jumppiksen pohjalta. Tässä on haarakiila ja pelkästään sivusaumat. Malli on kyllä kiva. Hupun otin jostain toisesta kaavasta ja mittavirheen takia pääntie oli hervottoman iso (sekä tytölle että huppuun). Melkein jo lensi koko homma roskiin.. Sitten keksin laittaa framilonia pääntielle. Pelittää ja jää aika paljon hupun alle piiloon.
 
Vetoketjuna Majapuun pitsivetoketju. Hupun vuori joustocollegen jämiä.
 
 
Oma mekko omalla paitakaavalla. Helma vapaasti saksittuna, olisi saanut olla leveämpi. Periaatteessa onnistui ihan hyvin, mutta päälläni se ei vaan vastaa visiota fiksusta mutta boheemista työvaatteesta ollenkaan. Kotimekko siis.
 
 
 
 
 

maanantai 11. marraskuuta 2013

Villaa

Villasukat Novitan Nallesta. 12 silmukkaa puikolla, seuraavaan kokoon pitää lisätä.

 
Kaulurit Myllymuksujen merinovillaribbistä. Vanhojen kaulurien pohjalta saksitut.
 
 

lauantai 9. marraskuuta 2013

Mittatilauskalsareita vol. 2

 
Toinen satsi kalsareita ystävän lapselle. Pienelle isolle miehelle, jolle ei oman koon kalsareita löydy kaupasta. Näiden kaava oma, koko n. 68-74.
 
 
Tilkkupussia sain taas hiukan tyhjemmäksi. Kuminauhat kestovaippakaupasta.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Pikkumustaako?

Työpaikan synttäreille (pikkujouluihin) jotain mitä voi käyttää myös erikseen töissä tai muutenkin.

 
Paita on joustopitsiä Jätti-Rätistä, alla musta toppi. Kaava oma, vähän pidempi niin että menee hyvin farkkujenkin kanssa. Hihoissa poimutus framilonilla.
 
 
Hame villakangasta myös Jättiksestä. Vyötärökaitale toista villakangasta tilkkulaatikosta. Jossain valossa näyttää selvästi harmaammalta, jossain taas melkein samanväriseltä kuin itse hame. Kaavana On-Trend Ottobre 5/13 helmasta kavennettuna hiukan tulppaanimalliseksi.
 
Tässä täytyy myös hehkuttaa ostamaani piilovetoketjupaininjalkaa. Oli hintansa väärti, kun vetoketjusauma näyttää siistimmältä kuin viereiset muotolaskokset:) (ja nyt mä yritän unohtaa että heti tämän ostoksen jälkeen kuulin hyviä vinkkejä piilovetskarin ompelemiseen ilman tuota paininjalkaa..)